Haastattelussa aikuinen LEGO harrastaja Grace

Grace

Nimeni on Grace. Olen transsukupuolinen ja homoseksuaali. Olen teini-iästä saakka tiennyt olevani biseksuaali/panseksuaali, mutta vasta lähempänä kolmeakymmentä minulle selvisi, mitä transsukupuolisuus ylipäätään tarkoittaa. Kun tutustuin transsukupuolisuuden käsitteeseen, tajusin heti sen kuvaavan itseäni. Tuntui siltä, kuin olisin syntynyt ison LEGO® palikkapinon kanssa ja yrittänyt rakentaa siitä kokonaisuutta. Kun tajusin olevani transseksuaali, löysin vihdoin rakennusohjeet ja ymmärsin, mikä palikoideni tarkoitus oli ja miten ne sopivat yhteen.<br>

Aloitin rakentamisen LEGO palikoilla aikuisena, kun LEGO ELOKUVA alkoi kiinnostaa kahta tytärtäni. Itse asiassa se oli meidän kaikkien mieleen. Minulla oli siihen aikaan vakavia mielenterveysongelmia, ja LEGO mallien rakentaminen oli yksi harvoista kanssakäymisen muodoista, joihin kykenin tyttärieni kanssa. Jatkoin kuitenkin LEGO rakentelua vielä heidän mentyään nukkumaankin. Siitä tuli minulle keino pärjätä mielenterveysongelmieni kanssa ja ilmaista itseäni.

Kerro seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aikuisten LEGO harrastajien yhteisöstä. Mitä se on tuonut elämääsi?

Usein seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöjen edustajista tuntuu, että jos he kertovat suuntautumisestaan, heidät mielletään liiankin seksuaalisiksi ja liian avoimiksi henkilökohtaisten asioidensa suhteen. Todellisuudessa ihmiset ovat vain tottuneet olettamaan, että kaikki ovat heteroseksuaaleja. Seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöjen edustajat eivät kuitenkaan toimi millään lailla väärin. Turvalliset ympäristöt ovat siis todella tärkeitä. Niissä voi olla avoimesti oma itsensä ilman puolustautumisen tarvetta.

Mediassa ja eri puolilla maailmaa esiintyy runsaasti väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja transsukupuolisia kohtaan. Pelkkä olemassaolo voi olla rankkaa. Erilaisissa julkisissa tilanteissa tunnen oloni usein pelokkaaksi tai turvattomaksi. On siis tosiaan mukavaa, kun on turvallinen ympäristö, jossa voi vain olla. LEGO yhteisöistä saa myös ystäviä ja tukijoukkoja.

Rakennan paljon LEGO luomuksia, jotka kuvaavat kokemuksiani. Usein rakennan myös tavalla tai toisella poikkeavaa LEGO taidetta. On hienoa, että tukenani on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aikuisten LEGO harrastajien yhteisö, joka on avoin luomuksilleni ja jossa kokemukseni ehkä herättävät vastakaikua. Yhteisöltä saan tukea myös silloin, kun töitäni on esillä julkisesti ja joudun kohtaamaan ihmisten avoimia tai pinnan alla kyteviä ennakkoluuloja.

Miten yritykset voivat mielestäsi tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöä?

Mielestäni ei riitä, että yritykset sponsoroivat pride-tapahtumia ja ‑kulkueita. On toki mukava saada näkyvää tukea isoissa tapahtumissa, mutta usein pienillä asioilla on suurempi merkitys. Turvallisuuden ja syrjimättömyyden tunne syntyy – tai jää syntymättä – seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ja muiden työntekijöiden päivittäisessä kanssakäymisessä. Pride-viikolla on hienoa olla homoseksuaali, mutta vuodessa on kaikkiaan 52 viikkoa. Miten yritykset voisivat kantaa kortensa kekoon pitkin vuotta?

Yritysten on hyvä ymmärtää, että elämämme saattaa poiketa niiden liiketoimintaan ja asiakaskuntaan liittyvistä odotuksista. Kun vaihdoin nimeni, koko työhistoriani lakkasi olemasta, koska kukaan aiemmista työnantajistani ei tuntenut nykyistä minua. Vanhalla nimelläni löytyi tuhansia hakutuloksia ja uudella vain muutama. Tätä on vaikea selittää, jos yrityksessä ei olla avomielisiä ja ymmärtäväisiä.

Uskon myös, että yritykset voisivat tehokkaamminkin painostaa valtion virkamiehiä tukemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perusihmisoikeuksia. Yksilönä minulla on vain yksi ääni – yrityksillä on paljon enemmän vaikutusvaltaa. Olisi hienoa, jos yritykset tukisivat meitä niin, että voisimme itse hellittää hieman ja ottaa kaiken irti LEGO seteistämme.

Miten käytät luovuutta itseilmaisun keinona?

Minun mielestäni taiteilijan tehtävä on huomata ja tuoda esiin asioita, joista muut näkevät vain häivähdyksiä. Minun maailmassani se tarkoittaa vaikeasti selitettävien kokemusten, tunteiden, pelkojen, intohimojen ja ideoiden esiin nostamista. Tavoitteeni on tehdä aineettomista ja häilyväisistä tunteista käsin kosketeltavaa ja ymmärrettävää taidetta. Haluan, että omat tunteeni välittyvät teoksistani niitä katsoviin ihmisiin. Me kaikki elämme oman päämme sisällä. Koko elämänsä aikana kukin meistä tuntee kunnolla kenties kymmenkunta ihmistä, vaikka kohtaamiemme ihmisten määrä nousee satoihin tai jopa tuhansiin. Haluan pysäyttää muut hetkiseksi ja kutsua heidät syvälle omaan ajatusmaailmaani ja elämääni. Annan muodollisuuksille piut paut ja päästän ihmiset tutustumaan yhteen elämäni henkilökohtaisimmista kokemuksista. Kokemus voi olla heille sekä hämmentävä että voimakas, mutta se synnyttää empatiaa ja toivon mukaan myös laajentaa katsojan maailmankuvaa.<br>

Miten ja missä juhlit pride-kuukautta tänä vuonna? Mitä pride-kuukausi merkitsee sinulle?

Pride-kuukauden aikana olen yleensä osallistunut erilaisiin tapahtumiin kotikaupungissani. Pandemian ja perheemme muuton vuoksi en kuitenkaan voi viettää pride-kuukautta tavalliseen tapaan. Juhlin todennäköisesti virtuaalisesti läheisten ystävieni ja LEGO yhteisöni kanssa. Kumppanini on mukana paikallisessa pride-ryhmässä, joten osallistumme myös joihinkin paikallisiin verkkotapahtumiin ja jaamme ehkä herkkuja naapureiden kanssa.