Haastattelussa aikuinen LEGO harrastaja Bri

Bri

Nimeni on Bri. Olen verkkoinsinööri, innokas maailmanmatkaaja, satunnainen valokuvaaja ja digitaiteilija, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisön puolestapuhuja ja aikuinen LEGO harrastaja.<br>

Kerro seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aikuisten LEGO harrastajien yhteisöstä. Mitä se on tuonut elämääsi?

Tutustuin aikuisten LEGO harrastajien maailmaan ensimmäistä kertaa työmatkalla alueelle, jossa tiesin olevan mahtavia LEGO harrastajaryhmiä. Minulla ei ollut juurikaan tekemistä sinä viikonloppuna, ja samaan ajankohtaan osui LEGO harrastajien kuukausikokous. Niinpä päätin mennä sinne. Alkuun istuin hiljaa yksin, koska en tuntenut ketään. Pian minut kuitenkin otti huomaansa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöä edustava pieni mutta seurallinen FabuLUG-ryhmä, jonka jäsenistä monet osallistuvat myös muihin LEGO harrastajien tapahtumiin. Kun löysin perheeni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöstä, minulle avautui ihmeellinen luovuuden maailma. Yksi FabuLUG-ryhmän jäsenistä itse asiassa ehdotti, että perustaisin kotipaikkakunnalleni oman LEGO harrastajaryhmän.

Miten yritykset voivat mielestäsi tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöä?

Tämä on haastava kysymys, enkä halua päästää yrityksiäkään helpolla. Toisaalta yritykset ovat juhlistaneet pride-kuukautta ikään kuin ”sateenkaaripesuna”. Pride-kuukausi on yhtä isoa juhlaa, ja siihen kyllä osallistutaan. Mutta missä yritykset olivat aids-kriisin aikana? Entä taistellessamme tasa-arvoisen avioliitto-oikeuden puolesta? Silloin, kun meillä oli vaikeaa? Haluan ihmisten ja yritysten miettivän kannatuksen ja tuen yhteydessä myös näitä asioita.

Toisaalta nykytilannekin voi olla vaikea, ja tarvitsemme kaikki mahdolliset tukijoukot. Kiitos siis kaikesta tuesta! Tähän liittyen haluan esittää yrityksille kysymyksiä: Tuetaanko yrityksessänne vakiintuneiden käytäntöjen kautta työntekijöitä ja asiakkaita, jotka edustavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä? Onko transsukupuolisille ihmisille tarjolla kattavat terveydenhuoltopalvelut? Miten työntekijöiden mielenterveydestä huolehditaan? Ymmärretäänkö työterveyshuollossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia niin, että heitä voidaan auttaa loukkaamatta? Palkataanko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä heitä koskeviin kampanjoihin ja projekteihin? Ajavatko tuotteenne seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa myös asiakaspuolella? Otatteko julkisesti kantaa tasa-arvoasioihin yhdessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen organisaatioiden kanssa? Tuetteko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen organisaatioita taloudellisesti sekä aidosti merkittävillä tavoilla? Onko tukenne harkittua ja tarkoituksenmukaista vai pyrittekö vain sävyttämään tuotteenne sateenkaaren värein, koska yrityksillä on tapana tehdä niin kesäkuussa? Tarjoatteko tukea ympäri vuoden vai vain kesäkuussa?

Näistä kysymyksistä huolimatta olen toki sitä mieltä, että yritykset voivat edistää tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä monin hyvin tavoin.

Miten käytät luovuutta itseilmaisun keinona?

LEGO rakentaminen on viime aikoina ollut minulle kuin meditointia. Sukupuolinen huonovointisuus ilmenee minulla ahdistuksena ja masennuksena, ja olen rakentanut LEGO palikoilla saadakseni muuta ajateltavaa. Istuen meditoiminen on minulle hyvin vaikeaa. Luultavasti se tarkoittaa, että minun pitäisi meditoida istualtani enemmän, mutta kävely, patikointi tai muu aktiivinen meditointitapa sopii minulle paremmin. Yksi tällainen tapa on LEGO rakentaminen. Sen avulla selkeytän ajatuksiani. Setin rakentaminen on minusta tietyllä tapaa hyvin lohdullista puuhaa. Kaikki tarvitsemani osat ja palaset ovat käsillä. Jos vain noudatan ohjeita, kaikki sujuu hyvin. Kaikki järjestyy.<br>

Miten ja missä juhlit pride-kuukautta tänä vuonna? Mitä pride-kuukausi merkitsee sinulle?

Paikallinen pride-juhlamme on lokakuussa. Pandemian vuoksi on mahdoton tietää, mitä teemme silloin, mutta toivottavasti voimme tavata kasvokkain ja pääsen halaamaan ystäviäni. Kesäkuussa osallistun todennäköisesti lähinnä virtuaalitapahtumiin.

Minulle pride-kuukausi on näkyvyyden aikaa. Kätkeydyin koko maailmalta pitkäksi aikaa. En ole ylpeä siitä, mutta luulin, että se oli selviytymiseni kannalta tarpeen. En uskonut, että maailma hyväksyisi aidon Brin. Lopulta piileskely ei kuitenkaan ollut enää vaihtoehto. Se aiheutti enemmän tuskaa kuin kaiken menettäminen. Kerroin suuntautumisestani vähitellen ja omilla ehdoillani, ja suureksi yllätyksekseni (ja onnekseni) lähes kaikki silloiset ihmiset ovat edelleen osa elämääni. Olen ajatellut paljon esi-isiäni ja aiemmin eläneitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. He ovat valaneet pohjan minua varten. Kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät voi kertoa suuntautumisestaan. Meidän kaikkien täytyy suojella itseämme niin kuin parhaaksi näemme. Nyt en kuitenkaan enää piileskele ja olen ylpeä siitä, kuka olen. Voin näyttää suuntautumiseni avoimesti kaikkien niiden ihmisten puolesta, joille se ei tällä hetkellä ole mahdollista.