Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat harjoitelleet mindfulnessia LEGO® rakentamisen avulla.

Vuonna 2019 lyöttäydyimme yhteen DK Publishingin ja kirjailija Abbie Headonin kanssa julkaistaksemme ”Build Yourself Happy” -itseapukirjan, joka sisältää yli 50 mindfulnessiin liittyvää LEGO rakennusharjoitusta ja -vinkkiä. (Alla muutamia suosikkejamme!)

Mindfulnessin kasvavasta suosiosta huolimatta sitä ympäröivät väärinkäsitykset. Mindfulness ei ole vain pseudotieteellinen muotivillitys, vaan voi todella aiheuttaa positiivisia muutoksia masennuspotilaiden aivoissa, kuten yhä useammat tieteelliset tutkimukset osoittavat.

Siksi ajattelimme, että olisi hyvä ajatus kertoa hieman enemmän mindfulnessista ja siitä, miksi psykologit suosittelevat LEGO rakentamista sen saavuttamiseksi.

Olemme jopa laatineet omat vaiheittaiset ohjeemme mindfulnessin harjoitteluun LEGO rakentamisen avulla!

Mindfulness on hoitomenetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ahdistuksesta, stressistä ja masennuksesta kärsiviä lieventämään vaivojaan. Se ei ole kaiken parantava ihmelääke, kuten jotkut luulevat. Sen hyötyjen puolesta puhuvien määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti.

Mindfulness on käytännössä meditaation muoto, jossa korostetaan tietoisuutta siitä, mitä yksilölle tapahtuu tietyllä hetkellä. Tämä kattaa niin ympäristön, kehon kuin mielenkin. Siinä pyritään huomaamaan ja tunnistamaan kaikki kehon tunteet ja tuntemukset tuomitsematta niitä.

Tuomitsemisen välttäminen on tärkeää. Me kaikki käymme aivoissamme sisäistä keskustelua. Toisin kuin jotkut luulevat, mindfulnessissa (tai meditaatiossa ylipäänsä) ei ole kyse pyrkimyksestä ajatusten väliin astumisesta ja niiden pysäyttämisestä. Siinä astutaan paremminkin taaksepäin.

Kuka haluaa hyvän vertauskuvan? Me ainakin.

Kuvittele, että istut joen törmällä ja katselet virtaavaa vettä. Vedessä ajelehtivat esineet – oksat, lehdet, jopa veneet – edustavat ajatuksiasi ja tunteitasi. Mindfulness kannustaa sinua istumaan törmällä ja katselemaan, miten ne lipuvat ohi. Kuulostaa helpolta, eikö? Todellisuudessa se on varsin vaikeaa. Varsinkin, jos joessa kelluu jotakin, mistä et pidä. Koska olemme inhimillisiä, hyppäämme veteen ja yritämme kalastaa osan esineistä pois joesta tai pysäyttää virtauksen, tai uimme esineiden perään. Samalla unohdamme, että tarkoitus oli vain istua törmällä ja katsella ohi lipuvia asioita.

Siksi mindfulness ei paranna ikäviä tunteita tai ajatuksia. Mindfulnessin avulla niitä voidaan käsitellä positiivisemmalla ja rakentavammalla tavalla kuin meillä on usein tapana. Ja jos ajatuksesi joskus käyvät niin vaikeiksi, ettei niitä voi käsitellä mindfulnessin avulla, sinun kannattaa tietenkin hakeutua ammattiauttajan puheille.

Tästä saat pari vinkkiä, joilla pääset alkuun.

Mindfulness-tekniikat ohjaavat usein keskittymään hengittämiseen. Hengitys on hyvä apuväline, koska se on jatkuvaa. Se tarjoaa kohteen, johon keskittyä alussa ja johon palauttaa huomio, kun mieli on lähtenyt harhailemaan.

Ja se harhailee varmasti. Se ei haittaa. Niin mieli tekee. Sinun täytyy vain huomata asia ja ohjata ajatukset takaisin.

Fokuksen ei silti välttämättä tarvitse olla hengitys. Sinun ei tarvitse esimerkiksi hengittää tietyllä tavalla (paitsi tasaisesti ja rauhallisesti). Fokus voi olla mikä tahansa toistuva toiminta. Vaikka ompelu tai lattian lakaisu tai – arvasit jo – LEGO® settien rakentaminen.

(Emme muuten ole tämän mielipiteen kanssa yksin. Mindfulness-tutkijat nostavat LEGO palikoiden käyttämisen esiin säännöllisesti hyvänä esimerkkinä rentouttavasta toiminnasta, joka vaatii kuitenkin tiettyä henkistä keskittymistä.)

Oli fokuksesi sitten mikä hyvänsä, tärkeintä on kiinnittää siihen jatkuvaa, tietoista huomiota.

Jos fokuksesi on hengitys, mieti, miltä kohoava ja laskeva rintakehäsi tuntuu. Jos se on lattian lakaisu, keskity lattiaa vasten liikkuvan harjan ääneen. Jos käytät LEGO palikoita, voit keskittyä siihen, miten ne yhdistyvät toisiinsa, millaista ääntä ne pitävät ja miltä ne tuntuvat sormissasi.

Älä murehdi lopputuloksesta. Varsinkaan aluksi tarkoitus ei ole tuottaa ”hyvää” tai ”huonoa” lopputulosta, vaan yksinkertaisesti tuottaa lopputulos. Siksi on viisainta välttää LEGO rakennusohjeiden käyttämistä. Fokuksen tulisi olla rakentamisprosessissa, ja siihen voit aina palata, kun mielesi alkaa vaellella.

Sitä paitsi se, ettei murehdi lopputuloksesta, on jo itsessään arvokasta. Kuten Abbie Headon kirjoittaa kirjassaan ”Build Yourself Happy”, joskus voi olla hauskaa elää ilman suunnitelmaa. Kokeile varovaisten suunnitteluvaistojen hylkäämistä sekä anna itsesi valita ja yhdistellä palikoita miettimättä, mihin suuntaan rakennustyö etenee. Saatat yllättyä luomuksistasi, ja sisäinen suunnittelijasi/murehtijasi/ilonpilaajasi saattaa huomata, että se voi hellittää otteensa useamminkin.

”Kun vaimennat sisäisen kriitikkosi jatkuvan selostuksen, voit nauttia puhtaasta luomisen ilosta aivan kuten se lapsi, joka ennen olit”

Mindfulnessiin ensi kertaa tutustuville (tarkemmin sanottuna LEGO mindfulnessiin) olemme laatineet vaiheittaisen ohjeen alkuun pääsemiseksi.

1. Järjestä mukava paikka – Zen-fiilikseen pääsemiseksi ei tarvitse istua vesiputouksen juurella. Järjestä rauhallinen ja tuttu paikka, jossa kukaan ei häiritse sinua vahingossa. Jalkoja ei tarvitse ristiä vain sen takia että ”niin kuuluu tehdä”, jos se ei tunnu mukavalta. Ole oma itsesi.
2. Vaimenna puhelimesi – Ihmiset katsovat matkapuhelimiinsa keskimäärin 10 minuutin välein. Vaikka puhelimet yhdistävätkin meidät maailmaan, ne eivät auta mindfulnessiin sopivan mielentilan luomisessa. Abbie Headonilla on tähän herttainen ratkaisu. Hän kirjoittaa: ”Helpoin tapa panna puhelin hetkeksi tauolle on valita yksi palikka – se joka kaikkein kipeimmin kaipaa lepotaukoa – ja antaa sille vähän lomaa rakennustyöstä” asettamalla se puhelimen päälle. Kun seuraavan kerran haluaisit vilkaista puhelintasi, näet sen päällä nukkuvan palikan. Eihän sitä nyt raaski herättää, eihän?
3. Aloita keskittyminen – Levitä LEGO palikat eteesi ja ala rakentaa. Älä pyri rakentamaan mitään tiettyä, vaan keskity rakentamisprosessiin palikka kerrallaan. Et tarvitse montaa palikkaa. Itse asiassa Abbien mielestä jo viidellä tai kuudella palikalla pärjää. ”Joskus vähemmän on tosiaan enemmän”, hän kirjoittaa, ”ja rajoittamalla vaihtoehtoja voimme rajoittaa harhautuksia ja samalla avata itsemme luovuudelle.”
4. Tarkkaile itseäsi – Kun keskityt rakentamisen aiheuttamiin tuntemuksiin, huomioi myös kehosi tuntemukset. Joskus voi olla hyvä käydä ajatuksissa koko keho läpi päästä varpaisiin. Kiristeletkö leukaasi? Ovatko hartiasi korvissa? Kipristeletkö varpaitasi? Huomaa ja rentouta kehon eri osat.
5. Ole tietoinen – Mielesi alkaa vaellella rakentamisen aikanakin. Huomaa, kun niin tapahtuu. Älä ärsyynny itsellesi äläkä turhaudu. Ohjaa ajatuksesi lempeästi takaisin rakentamiseen ja siihen, miltä palikat tuntuvat.
6. Palaudu hitaasti – Kun olet mielestäsi saattanut istunnon päätökseen, ei todellisuuteen tarvitse palata kertarysäyksellä. Hidas palautuminen on hyvä tapa varmistaa, että mindfulness kulkee mukanasi loppupäivän (tai yön). Abbiella on tähänkin asiaan vinkki. ”Valitse haluamasi palikat. Älä ajattele liikaa ja yhdistä ne rakennelmaksi. Sitten voit purkaa rakennelman. Toista tämä niin monta kertaa kuin haluat. Voit tehdä joka kerta saman rakennelman tai muunnella sitä. Kun rakennat ja purat, anna mielesi rentoutua joka kerralla hieman enemmän. Jos päiväsi on ollut stressaava, voit kuvitella, että palikat edustavat jotakin huolenaihettasi. Purkamalla ongelmasi ja kokoamalla niiden osista jotakin parempaa saatat pystyä jättämään raskaan päivän taaksesi.”